Puhelin

040 830 9948

Sähköposti

erkki@putkiasennusoikarainen.fi

Sähkö- vai vesikiertovesivaraaja omakotitaloon: kumpi kannattaa valita

Väärä vesivaraaja maksaa vuosia – vertaa sähkö- ja vesikiertovaihtoehtoja ja valitse oikein.

Lue alta koko artikkeli, missä käymme läpi aihetta tarkemmin. Voit myös ottaa suoraan yhteyttä ammattilaisiimme.

Lämminvesivaraajan valinta on yksi omakotitalon tärkeimmistä
lämmityspäätöksistä. Väärä valinta voi tarkoittaa turhia käyttökustannuksia
vuosien ajan, kun taas oikea ratkaisu tukee koko talon energiataloutta ja arjen
sujuvuutta. Tässä artikkelissa käymme läpi sähkö- ja
vesikiertovesivaraajien erot
selkeästi ja käytännönläheisesti, jotta
voit tehdä omaan tilanteeseesi sopivan päätöksen.

Etenemme peruskäsitteistä kohti käytännön sovelluksia: ensin selvitämme, mitä
nämä laitteet ovat, sitten miten ne toimivat, ja lopuksi vertailemme
kustannuksia sekä asennukseen liittyviä käytännön seikkoja. Jokainen osio
rakentuu edellisen päälle, joten lukeminen alusta loppuun antaa parhaan
kokonaiskuvan.

Mitä sähkö- ja vesikiertovesivaraajat ovat?

Lämminvesivaraaja on säiliö, joka varastoi lämmitettyä
käyttövettä ja pitää sen lämpimänä siihen saakka, kunnes sitä tarvitaan.
Periaate on yksinkertainen: vesi lämmitetään etukäteen ja varastoidaan
eristettyssä säiliössä, josta se virtaa hanaan tai suihkuun tarpeen mukaan.

Sähkövesivaraaja lämmittää veden sähkövastuksen avulla, aivan
kuten tavallinen vedenkeitin, mutta paljon suuremmassa mittakaavassa. Se on
itsenäinen laite, joka ei tarvitse erillistä lämmönlähdettä toimiakseen.

Vesikiertovesivaraaja puolestaan lämpiää talon
lämmitysjärjestelmän tuottaman kuuman veden avulla. Se on siis kytketty
esimerkiksi kaukolämpöön, maalämpöpumppuun tai öljylämmitykseen, joka syöttää
lämpöä varaajaan kiertopiirin kautta.

Konkreettinen vertailu: sähkövaraaja on kuin oma erillinen keittiö, joka toimii
itsenäisesti. Vesikiertomalli on kuin ruokasali, joka saa ruoan muualta talosta.

Miten kumpikin varaaja toimii käytännössä?

Vaikka molemmat varaajatyypit tekevät saman asian eli varastoivat lämmintä
vettä, niiden toimintaperiaate eroaa merkittävästi. Tämä ero
vaikuttaa suoraan siihen, miten ne sopivat erilaisiin lämmitysjärjestelmiin.

Sähkövesivaraajan toiminta

Sähkövesivaraajassa säiliön sisällä on yksi tai useampi
sähkövastus. Termostaatti mittaa veden lämpötilaa ja käynnistää
vastuksen aina, kun vesi jäähtyy alle asetetun rajan. Laite toimii täysin
itsenäisesti ja voidaan kytkeä suoraan sähköverkkoon. Monissa malleissa on myös
yövirtatoiminto, joka hyödyntää halvempaa yösähköä lämmittämällä
veden yön aikana.

Vesikiertovesivaraajan toiminta

Vesikiertovesivaraajassa lämpö siirtyy ulkoisesta lämmönlähteestä varaajaan
kiertoputkiston kautta. Säiliön sisällä kulkee kierukka tai
vaippa, jonka läpi kuuma lämmitysvesi virtaa ja luovuttaa lämpönsä käyttöveteen.

Käyttövesi ja lämmitysvesi eivät sekoitu keskenään, vaan lämpö
siirtyy epäsuorasti. Tämä on tärkeä turvallisuusominaisuus, sillä se pitää
juomaveden puhtaana.

Vesikiertomalli tarvitsee toimiakseen ulkoisen lämmönlähteen. Jos talon kattila
tai lämpöpumppu on pois päältä tai huollossa, myöskään varaaja ei lämpene. Siksi
monissa vesikiertovesivaraajissa on sähkövastus varmuuden vuoksi.

Kumpi sopii omakotitalon lämmitysjärjestelmään?

Edellisessä osiossa käsiteltyjen toimintaperiaatteiden pohjalta voidaan nyt
arvioida, kumpi varaaja sopii paremmin omakotitalon kokonaisuuteen. Vastaus
riippuu pitkälti siitä, millainen lämmitysjärjestelmä talossa on
tai on suunnitteilla.

Sähkövesivaraaja sopii

  • Taloihin, joissa ei ole vesikiertopohjaista lämmitysjärjestelmää
  • Suorasähkölämmitteisiin taloihin
  • Kesämökeille tai kohteisiin, joissa käyttö on kausiluonteista
  • Tilanteisiin, joissa asennuksen yksinkertaisuus on tärkeää

Vesikiertovesivaraaja sopii

  • Taloihin, joissa on maalämpö, ilma-vesilämpöpumppu, kaukolämpö tai
    öljylämmitys
  • Kohteisiin, joissa halutaan hyödyntää jo olemassa olevaa lämmönlähdettä
    mahdollisimman tehokkaasti
  • Uudisrakennuksiin, joihin suunnitellaan kokonaisvaltainen lämmitysjärjestelmä

Yleinen väärinkäsitys on, että vesikiertovesivaraaja on aina parempi
valinta. Todellisuudessa se on parempi vain silloin, kun talossa on
sopiva lämmönlähde
. Ilman sitä se on pelkkä kallis säiliö ilman
toimintakykyä.

Käyttö- ja hankintakustannusten vertailu

Kustannusvertailu on luonteva jatko edelliselle osiolle, sillä sopivan
varaajatyypin valinta vaikuttaa suoraan sekä hankintahintaan että pitkän
aikavälin käyttökuluihin. Kustannuksia kannattaa tarkastella kahdesta
näkökulmasta: alkuinvestointi ja
jatkuvat käyttökulut.

Hankintahinta ja asennus

Sähkövesivaraaja on hankintahinnaltaan yleensä edullisempi ja
sen asennus on yksinkertaisempaa, koska se ei vaadi liitäntää
lämmitysjärjestelmään. Vesikiertovesivaraaja maksaa enemmän
sekä laitteena että asennustyönä, koska se täytyy liittää olemassa olevaan
putkistoon ja lämmönlähteeseen.

Käyttökustannukset

Sähkövesivaraajan käyttökulut riippuvat suoraan
sähkön hinnasta. Kun sähkö on kallista, myös veden lämmitys
maksaa enemmän. Vesikiertomalli hyödyntää lämmönlähteen tuottamaa energiaa,
joka on usein edullisempaa kuin suora sähkölämmitys, erityisesti
maalämpöpumpun yhteydessä. Maalämpö tuottaa tyypillisesti
kolmesta neljään kertaa enemmän lämpöenergiaa kuin se kuluttaa sähköä.

Käytännössä vesikiertovesivaraajan korkeampi hankintahinta voi
maksaa itsensä takaisin vuosien käyttösäästöinä, mutta vain jos
talon lämmitysjärjestelmä on jo valmiiksi energiatehokas. Sähkövesivaraaja
puolestaan on kustannustehokas ratkaisu, kun lämmitysjärjestelmää ei ole tai sen
uusiminen ei ole ajankohtaista.

Varaajan koko, sijoitus ja asennus omakotitalossa

Kun varaajan tyyppi on valittu edellä käsiteltyjen periaatteiden pohjalta,
seuraava käytännön kysymys on koko, sijoituspaikka ja
asennukseen liittyvät seikat
. Nämä vaikuttavat sekä laitteen
toimivuuteen että talon arkeen.

Sopiva tilavuus

Varaajan koko valitaan talouden vedenkulutuksen mukaan. Yleinen nyrkkisääntö on,
että jokaista henkilöä kohden tarvitaan noin 50 litraa
varaajatilavuutta
. Nelihenkiselle perheelle sopii siis noin 200 litran
varaaja. Jos taloudessa on useita kylpyhuoneita tai kulutus on suurta, kannattaa
valita hieman suurempi malli.

Sijoituspaikka

Varaaja sijoitetaan tyypillisesti tekniseen tilaan, kodinhoitohuoneeseen tai
kellarikerrokseen. Tärkeintä on, että laite on
lähellä käyttövesiputkistoa ja mahdollista lämmönlähdettä,
jotta putkimatkat jäävät lyhyiksi ja lämpöhäviöt pieniksi. Varaajan ympärille
täytyy jättää riittävästi tilaa huoltotöitä varten.

Asennus ammattilaiselle

Lämminvesivaraajan asennus on aina ammattilaisen työ. Kyse on
paineistetusta vesijärjestelmästä, johon liittyy turvallisuusvaatimuksia kuten
varoventtiili ja asianmukainen putkitus. Virheellinen asennus voi johtaa
vesivahinkoihin tai laitteen ennenaikaiseen rikkoutumiseen. Meillä on yli 30
vuoden kokemus juuri tällaisista asennuksista, ja teemme työn huolellisesti,
siististi ja sovitussa aikataulussa.

Varaajan valinnassa kannattaa myös huomioida tulevaisuus: jos
taloon on suunnitteilla lämmitysjärjestelmän uusiminen lähivuosina, voi olla
järkevää valita jo nyt vesikiertovesivaraaja, jotta laitetta ei tarvitse vaihtaa
uudelleen järjestelmämuutoksen yhteydessä. Hyvä suunnittelu etukäteen säästää
sekä rahaa että vaivaa pitkällä tähtäimellä.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko sähkövesivaraajan myöhemmin vaihtaa vesikiertovesivaraajaan, jos lämmitysjärjestelmä uusitaan?

Kyllä, vaihto on mahdollinen, mutta se vaatii putkistomuutoksia ja ammattilaisen asennustyön. Jos lämmitysjärjestelmän uusiminen on jo tiedossa lähitulevaisuudessa, kannattaa harkita vesikiertovesivaraajan hankkimista heti alusta alkaen – näin vältytään tuplaasennuksilta ja säästetään sekä rahaa että vaivaa. Ammattilainen osaa arvioida tilanteen ja suositella järkevintä etenemistapaa kokonaisuuden kannalta.

Kuinka usein lämminvesivaraaja täytyy huoltaa, ja mitä huolto käytännössä tarkoittaa?

Lämminvesivaraaja suositellaan tarkistettavaksi noin 1–2 vuoden välein. Käytännön huoltotoimenpiteisiin kuuluvat varoventtiilin toiminnan tarkistus, mahdollisen magnesiumanodin vaihto (joka suojaa säiliötä korroosiolta) sekä lämpötila-asetusten ja tiiviyden tarkastus. Laiminlyöty huolto voi lyhentää laitteen käyttöikää merkittävästi – hyvin huollettu varaaja kestää tyypillisesti 15–25 vuotta.

Mikä on sopiva veden lämpötila varaajassa, ja vaikuttaako se energiankulutukseen?

Suosituslämpötila on yleensä 55–60 astetta, sillä tämä estää tehokkaasti legionellabakteerien kasvun käyttövedessä. Lämpötilaa ei kannata laskea alle 55 asteen energiansäästön toivossa, koska terveysriski kasvaa. Korkeampi lämpötila puolestaan kuluttaa enemmän energiaa, joten 55–60 astetta on käytännössä optimaalinen kompromissi turvallisuuden ja energiatehokkuuden välillä.

Kannattaako varaajan yövirtatoiminto ottaa käyttöön, ja kuinka paljon sillä voi säästää?

Yövirtatoiminto on kannattava, jos sähkösopimuksesi sisältää edullisemman yötariffin – tyypillisesti yösähkö on 20–30 % halvempaa kuin päiväsähkö. Toiminto ohjelmoidaan lämmittämään vesi yön aikana, jolloin se riittää päivän käyttöön. Säästön suuruus riippuu talouden vedenkulutuksesta ja sähkösopimuksen hintaeroista, mutta nelihenkiselle perheelle vuosisäästö voi olla useita kymmeniä euroja.

Mitä tapahtuu, jos vesikiertovesivaraajan lämmönlähde, esimerkiksi maalämpöpumppu, hajoaa?

Tämän varalta useimmissa vesikiertovesivaraajissa on sisäänrakennettu sähkövastus, joka toimii varajärjestelmänä. Se pitää käyttöveden lämpimänä myös silloin, kun ulkoinen lämmönlähde on poissa käytöstä huollon tai vian vuoksi. Sähkövastuksen käyttö on kuitenkin kalliimpaa kuin maalämmön, joten se on tarkoitettu vain tilapäiseen käyttöön – vika kannattaa korjata mahdollisimman nopeasti.

Miten tiedän, onko nykyinen varaajani liian pieni vai sopivan kokoinen taloudelleni?

Selkein merkki liian pienestä varaajasta on, että lämmin vesi loppuu kesken suihkun tai muun samanaikaisen käytön aikana. Tarkista varaajan tilavuus ja vertaa sitä nyrkkisääntöön: noin 50 litraa per henkilö. Jos taloudessasi on esimerkiksi viisi henkilöä ja varaaja on vain 150 litraa, kapasiteetti on todennäköisesti riittämätön. Ammattilainen voi arvioida tilanteen ja suositella sopivaa kokoa myös kulutustottumustenne perusteella.

Voiko lämminvesivaraajan asentaa itse, vai onko se aina teetettävä ammattilaisella?

Lämminvesivaraajan asennus on Suomessa käytännössä aina ammattilaisen työ, eikä sitä suositella omatoimisesti tehtäväksi. Paineistettuun vesijärjestelmään liittyvät turvallisuusvaatimukset, kuten varoventtiilin oikea mitoitus ja asianmukainen putkitus, edellyttävät ammattiosaamista. Virheellinen asennus voi johtaa vakaviin vesivahinkoihin, laitteen takuun menettämiseen sekä mahdollisiin ongelmiin kotivakuutuksen kanssa vahinkotilanteessa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kiinnostuitko?

Ota meihin yhteyttä tänään

Autamme mielellämme sinua ratkaisemaan kiinteistösi putkityötarpeet. Tavoitat meidät parhaiten puhelimitse, mutta voit myös lähettää sähköpostia tai jättää yhteydenottopyynnön

Puhelin

040 830 9948

Sähköposti

erkki@putkiasennusoikarainen.fi

Jätä yhteydenottopyyntö